Aika käy vähiin

3 päivää! En tiiä mihin mun aika on hävinnyt, Mun ei oo tarvinnut käydä edes koulussa, mutta silti tuntuu että aika vaan menee. Nyt oon pakkaillu ja lisäilly valokuvia siihen aivan ihanaan muistovalokuva-albumiin, minkä sain kavereilta läksiäislahjaksi! Niiden erittäin edustavien (ei aina vaan voi olla niin edustava....) kuvien avulla voin sitte siellä esitellä elämääni täällä Suomessa!
Otan useampia reseptejä mukaan niin voin esitellä suomalaista ruokakulttuuria. Hostperhe oli innoissaan että voin opettaa niitä tekemmän suomalaista ruokaa! Tässä on vaan yksi ongelma. Nimittäin melkein kaikki perinteiset suomalaiset ruuat on mahdollista valmistaa vaan ja ainoastaan Suomessa (tai sitte ne on muuten vaan niin vaikeita ja monimutkaisia tehdä). Miettikääpä vaikka hernekeitto, poronkäristys, karjalanpiirakat tai kaalilaatikko... Mutta onneksi meillä on makaronilaatikko, lihapullat muusilla ja korvapuustit! Otin myös kopiota mulle tärkeistä lauluista. Perhe on tosi musikaalinen, joten lauluista voi olla hyötyä :)

Oon käynyt tyyliin joka päivä kaupassa hakemassa jotain "tärkeää". Aina kun ajattelen että nyt on kaikki! kymmenen uutta asiaa tulee heti mieleen.... Ostin mm, Suomen lipun (todella hyvään hintaan!), jonka voin sitte ripustaa seinälle vähän niinkuin tauluksi. Pitihän sitä sitte heti posetella lipun kanssa :D

Oon Skypettänyt perheen kanssa jo kolmesti! Matkakuume on noussut nousemistaan! Mun sukunimessä on R ja se tekee sukunimen lausumisen vaikeaksi heille. Oon meinannut pudota tuolilta naurusta ku oon kuunnellut heidän lausumisharjoituksia, haha xD Muutenki huumorintajuinen perhe odottaa siellä. Niin monet kielieroista johtuvat väärinkäsitykset on päättynyt kunnon naurukohtauksiin! Teksasin aksentti tuottaa mulle vähän vaikeuksia ymmärtää hostäitiä ja hostisää. Ashlynilla ei oo niin vahva aksentti ja kommunikointi sen kanssa on helpompaa! Joten ainaki yksi "tulkki" löytyy perheestä :DD
Mun hostvanhempien omat kaksi tytärtä Angela ja Kari, jotka ovat jo aikuisia (noin kolmekymppisiä), asuvat mun käsityksen mukaan samalla tiellä. Ashlyn, joka on mun hostvanhempien lapsenlapsi asuu siis isonvanhempiensa kanssa ja loput lapsenlapset, joita on vielä neljä lisää, asuvat omien vanhempiensa luona sillä samaisella tiellä. Siellä on oma pikku kommuuni odottamassa mun tuloa. Kuulostaa siltä, että ihmisiä on varmasti paljon ympärillä eli aivan mahtavalta! Olikohan tarpeeksi monimutkaisesti selitetty, ettei kukaan varmasti ymmärtänyt xD  

Yks järkytys tuli mulle eilen. KOULUSSA PITÄÄ OLLA OLKAPÄÄT PEITETTYNÄ!!! mitä ****....... Mulla ei oikeasti oo t-paitoja!! Kesällä käytän toppeja (että tulee paremmat rusketusraidat xd) ja talvella 3/4 hihaisia ja pitkähihaisia paitoja. Siellä on vielä sellaset mukavat 35 celsiusastetta ku saavun sinne niin pitkähihaiset ei oikeen sovellu. En viittis lähteä shoppailemaankaan t-paitoja täältä Suomesta kun muutenki vaikeuksia mahduttaa elämä 23 kg:aan.... Ehkä pääsen tuolla mun huikealla t-paita varastolla (2 ehkä 4 t-paitaa, jos kelpuutan huonojakin mukaan) alkuun ja ostan sieltä sitte lisää. Joo tiedän, ei tämä nyt niin iso asia ole, mutta kuten sanotaan vaihtarina kaikki tunteet vähintään kaksinkertaistuu. Niin ilo kuin surukin. Tämän oon huomannut jo täällä Suomessa. Ens vuosi tulee olemaan varmaan aikamoista tunteiden vuoristorataa...! :D

Niin paljon ois asiaa, mutta ylipitkät postaukset (joihin multa löytyy taipumusta xD) ei oo kenellekkään hyväksi. Ehkä voisin jatkossa postata useammin ja lyhyemmin, niin kaikilla pysyis mielenkiinto yllä. Vai mitä mieltä ootte? :)