Spring Break

Heippa hei! Yrittäkäähän te siellä Suomessa selvitä yllättävän takatalven kanssa (ainaki mulle on kerrottu että siellä ois päässyt yllättään takatalvi :o). Kevätloma meillä oli viikolla 11 eli reilu viikko sitten.

Poltin selkäni ensimmäisen kerran tälle vuodelle auringossa kevätloman aikana, lämpötila oli sellaiset kivat 25 celsiusastetta. Suomessa nuihin lukemiin ei edes kovin useasti kesän aikana päästä... :D Kävin myös ensimmäisen kerran elämässäni softball (tytöille) ja baseball (pojille) otteluissa. On se aika erilaista suomalaiseen pesäpalloon verrattuna, ainakin mun silmin katsottuna. Meillä oli myös useampia one-act-play harjoituksia ja samalla porukalla tehtiin myös scavender hunt yksi ilta! Scavender hunt on siis sellainen että ajetaan joukkueissa ympäri kaupunkia tehtävälistan kanssa. Me otettiin kuvia ja videoita mitä ihmeellisimmistä paikoista ja tehtiin kaikennäköistä hullua. Tykkäsin!
Kevätlomaan kuului myös kyläilyä ja yökyläilyä kavereilla ja sukulaisilla.

Valmiina scavender hunt:iin!

Kevätloman torstaina mentiin AFSn kanssa Stockyards eli vanha cowboy kaupunki, joka on tehty vierailu kohteeksi. Tämä on siis sama alue missä olin aikasemmin Rodeossa. Torstaista lauantaihin olin mun vapaaehtoisella Linnellä yötä. Perjantaina mentiin Linnen kanssa Dallasiin ja siellä oli keskustan taidealue auki pitkään. Kaduilla oli bändejä, ruoka-autoja ja kaikennäköistä tapahtumaa. Lauantai aamuna sitten lähdin New Yorkiin ja siitä lisää myöhemmin :)

Asetappelu-näytös

Illalla vielä Billy Bobs -klubille pelaamaan pelejä ja tanssimaan

Perjantai illan näkymiä Dallasista

Vaikka otsikko sanookin "Spring Break", menen jo vähän edelle ja kertoilen mitä sitä on tapahtunut kevätloman ja New Yorkin reissun jälkeen.
Viime keskiviikko iltana kotiuduin New Yorkista, ja torstaina meillä oli one-act-playn kanssa kilpailu. Se oli ensimmäinen oikea kilpailu. Neljästä koulusta kaksi parasta pääsi jatkoon ja tas seuraavalta tasolta kaksi parasta pääsee jatkoon jne. Samalla tavalla pudotus systeemi menee kuin meni bändin kanssa syksyllä.

Olin siis townspeople-kaupunkilainen. Mulla oli muutamia ryhmävuorosanoja ja sitten olin muiden kaupunkilaisten kanssa vähän niinkuin lavan "täytteenä"

Me lähdettiin jo aamulla ja kaikki meno hyvin ja mukavasti, kunnes meidän 40 minuutin esitysaika yllättäen umpeutui.... UIL on siis asettanut paljon tarkkoja sääntöjä nuille kilpailuille ja yksi niistä on että, esitys ei saa kestää yhtään pitempään kuin 40 minuuttia. Aikasemmin kuin harjoteltiin näytös meni aika helposti alle asetetun aikarajan. Jokin siinä tilanteessa sitten meni mönkään ja meidän esitys oli 40 minuuttia 12 sekuntia.

Townspeople

Rachel ja Maddie

Meidän esitys sitten hylättiin.... Ei uusia yrityksiä, ei toista mahdollisuutta ei armonpullia. Se on ohi nyt.... Me kyllä yritettiin lopettaa kesken siinä 39 minuuttia ja 30 sekuntia meidän varasuunnitelman mukaisesti, mutta kommunikaatio ei oikein pelannut ja meidän viimeinen näyttelijä ei hoksannut että olisi ollut aika lopettaa...

One-act-play seniorit

Koko porukka

Nyt yritellään kovasti päästä tästä yli, nimittäin tällaista tapahtuu vain erittäin erittäin harvoin. Meillä oli niin hyvä ryhmä, että me keksittiin "tekosyitä" hengata porukalla, kuten scavender hunt ja aikasemmin lock-in. Tottakaihan me voitas vieläkin jatkaa sitä, mutta saa nähä onnistuuko se kun ei nähdä harjoituksissa enää säännölisesti.  Ja mulle se merkitsee sitä, että kaikki mun säännölliset koulunjälkeen harrastukset on ohi nyt :( Saa nähä tuleeko jotakin tilalle vai mille sitä seuraavaksi ruvetaan!

HYVÄ/huono

Alussa kun tulin tänne, jotkut asiat tuntuivat olevan niin väärin täällä. Tottakai kun olen elänyt koko elämäni samojen arvojen ja normien ympäröimänä ja yhtäkkiä maailma kääntyykin ylösalaisin. Myöhemmin on tullut ymmärrystä miksi asiat tehdään täällä tai Suomessa niinkuin tehdään. Niinkuin kuuluisa sitaatti sanoo "Ei ole oikeaa tai väärää tapa, on vain erilaisia tapoja." Nyt kun hostmaassa olen asustellut jo yli puoli vuotta (ja 3,5 kk enää jäljellä... auts.) on muodostunut jo mielipiteitä että kumman maan menettelytapa tietyissä asioissa miellyttää minua enemmän. Paras ja mielenkiintoisin vaihtoehto olisi tottakai perustaa oma maa, johon voisi valita kaikki parhaat puolet kummastakin maasta. Sekoittaa tavat ja arvot ja joissakin asioissa poimia jostain sieltä välimaastosta. Mutta me kaikkikan tiedämme että tämä ei ole mahdollista. Vaan ja ainoastaan mielikuvituksen tuotetta. Valitettavasti.
Avaampaan teillekin vähä mun näkemyksiä siitä, kumman maan toimintatavan poimisin sinne mun uuteen valtioon. Vai osuuko suurin osa kuitenkin sinne välimaastoon?
Amerikkalainen koulujärjestelmä on tuhat kertaa hauskempi kuin suomalainen. Tunnit on oikeastaan mukavia ja samoin kouluaineet (tai ainakin suurin osa niistä). Ja ihmiset on koulussa vähän niinkuin kotona, rennoilla vaatteilla ja aamupala mukana. Koulussa ja sen aktiviteeteissähän me suurin osa päivästä vietetään. Kouluaktiviteetit on mukavia koulua yhdistäviä juttuja. Ja mikäs sen parempaa kuin harrastaa ja käydä koulua samojen ihmisten kanssa! (mikä on toisaalta huono jos ei satu niiden ihmisten kanssa tulemaan toimeen...)
Suomessa taas ollaan paljon akateemisesti edellä. Amerikkalaiset opettelevat maailmankarttaa vasta High Schoolissa kun me ollaan aloitettu sen oppiminen jo ala-asteella. High School on siis niinkuin Suomen lukio, mutta sillä erotuksella että High School on pakollinen kaikille. Siis tarkoittaako tämä että Suomen koulu opettaa 9 vuodessa sen mitä amerikkalaiset käy 12 vuotta....? Hyvinkin vois tarkoittaa, koska Amerikkalainen koulu keskittyy paljon projekteihin luomiseen ja siihen että koulu ei tunnu koululta, kun suomalainen järjestelmä ei haaskaa aikaa kaiken epäolennaisen värkkäilyyn.

Kuvan idea on että koulut on täysin päinvastaiset

Tykkään siitä että ulkona käydään syömässä useammin täällä. Mutta rajansa tietenkin kaikella ja eihän se mistään kohdasta terveellistä ole.... Tykkään myös siitä että kirkko ja sen yhteisö on iso osa elämää. Toisaalta tykkään Suomessa enemmän siitä vapauden ilmapiiristä ja että jokainen voi olla oma itsensä eikä tarvi olla niin peloissaan tuomitsemisesta. Esimerkiksi homoseksuaalisten oikeuksissa ollaan täälläpäin todella pahasti jäljessä.

Suurin shokki Suomeen paluussa tulee varmasti olemaan ihmisten puhumattomuus ja "tylsyys". Ei sillä ettenkö itsekin olisi tylsä suomalainen, mutta amerikkalaiset nyt vaan on yleisesti niin hauskaa seuraa ja ne uskaltaa heittäytä tilanteisiin ja panna itsensä likoon. Nyt mun silmin nähtynä suomessa sellainen ulospäin suuntautuneisuus, mikä täällä on arkipäivää, ajatellaan monesti yrityksenä kiinnittää kaikki huomio itseensä ja "korottaa" omaa asemaa.

Suomessa tykkään enemmän siitä että meillä on oma vapaus liikkua jo nuorempana. Lukiolaiset saavat jo aikalailla aikuisen kohtelua ja meidän ajatellaan olevan kykeneviä tehdä itse meidän omat päätöksemme. Välimatkat on myös lyhyempiä Suomessa ja ihmiset myös kävelevät tai pyöräilevät. Amerikoissa oikeasti tarvii ajokortin JA auton, muuten on aivan muiden ihmisten aikataulujen varassa että pääsee mihinkään (lue: vaihtarit ovat aina kinuamassa kyytiä.)

Sain siis postauspyynnön hyvistä ja huonoista puolista Suomen ja Amerikan välillä. Kirjoitin joskus kauan kauan sitten syyskuussa postauksen eroavaisuuksista, joten en alkanut samoja asioita tässä nyt toistamaan. Postaukseen pääsee tästä:
 Eroavaisuuksia
Tottahan näitä asioita on tullut puitua millon missäkin postauksessa, joten ahkerimmille lukijoille saattaa olla kaikki jo ihan tuttua :D

Lauantaina mulla ois suuntana New York, joten hiljaista tulee olemaan täällä jonkin aikaa! :)

RODEO

Ensinnäkin pyydän anteeksi postauksieni tylsyyttä. Myönnän, olen laiska. Joten postaukset on suurimmaksi osaksi ollut kurkistusikkunoita elämääni täällä kuvien ja tarinoiden avustuksella. Saan nopeasti kirjoitettua postauksen kun vaan kertoilen mitä olen kokenut, eikä ole tarvinnut käyttää mielikuvitusta kirjoittaa jostain syvällisemmästä. Jos teillä rakkaat lukijani on mielessä kysymyksiä, postausideoita, ideoita mihin suuntaan blogia kehittelisin tai vaan kommentteja niin kannustavia kuin rakentaviakin, niin mielelläni ottaisin niitä vastaan. Tekstin alaosassa on kommenttiosio, tai voi hyödyntää myös muita kommunikaatio palveluita, jos siltä tuntuu! :)

Viime perjantaina sitten vihdoin ja viimein pääsin rodeoon! Blogini tunnollisimmat lukijat saattavat muistaa että ihan ensimmäinen juttu silloin saapumisorientaatiossa 6 kuukautta (kauhea kun aika menee nopeasti!) piti olla rodeo. Lentojen kanssa vaan oli sellaista sählinkiä että saavuin myöhässä ja missasin rodeon. Nyt puoli vuotta myöhemmin tämä asia sitten korjaantui!

Menin Marian, Lean ja yhden toisen vaihto-oppilaan Marian ja Lean organisaatiosta ja heidän organisaation vapaaehtoisen kanssa. Rodeo oli Championship Rodeo Dallasin lähettyvillä sellaisella historiallisella Stockyard alueella (eli alue joka on tehty cowboy alueeksi). Rodeohan on siis oikea kilpailu niille ihmisille siellä. Jos he saavat huono tuloksen, tunteita näytetään kuin missä tahansa urheilussa. Siellä oli paljo erilaisia osia mistä se koostu, kuten perinteinen sonnilla ratsastaminen, vasikan lassoaminen ja sitominen 20 sekunnissa (tai jotain vastaavaa), tytöille tynnyrien kiertäminen hevosella mahdollisemman nopeasti yms. On se kyllä hullua hommaa!

Karkkikauppa siellä cowboy kylässä

Siellä on klovneja että sitte kun se ratsastaja tippuu sonnin selästä niin sen sonnin huomio kiinnittyis kaikkeen muuhun ja se einhypi sen ajajan päällä

Jos sonni ei löydä tietä itse ulos, se pitää lassota ja vetää pois areenalta

Lea-Saksa, Polina-Venäjä, minä-Suomi ja Maria-Espanja

vasikan lassoamista

Niinkuin aikasemminkin oon sanonut, niin teksasin ilmasto on ihan kumma! Eilen lauantaina oli jotain 25 celsiusastetta ja otin aurinkoa ulkona! <3 Mutta nyt sunnuntaina on -7 celsiusastetta ja sataa rakeita.... Saa nähdä onko meillä huomenna edes koulua.

Perjantaina oli myös bändin kanssa konserttiohjelmiston kanssa kilpailu. Luokittelu oli 1-3 ja 1 on paras. Saatiin 1 mutta tässä ei oo mitään jatkokilpailuita

Viimeinen viikko ennen Spring Break:ia alkaa huomenna! Hyvät hiihtolomat sinne Pohjois-Suomen asukeille!